Syksyllä 2008 Mikkelin kaupungin opetuslautakunta oli nuijimassa päätöstä, että Harjumaan kyläkoulu lakkautetaan. Harjumaalaiset eivät tätä hyväksyneet, vaan rupesivat toimimaan.

Ongelma oli siinä, että virallisen oppilasennusteen mukaan syksyllä 2009 oppilaita ei olisi 36:ta, mikä on Mikkelin kaupungin oppilasraja 3-opettajaiselle koululle. Lapsia oli vain 32. Oli pakko saada lisää lapsiperheitä kylälle ja nopeasti. Harjumaalaisten talkootyö kannatti. Nyt lapset ovat kasassa. Uusia perheitä on saatu kylälle ja koulu jatkaa.
 

TÄYTEKAKKUA, MAKKARAA, JÄÄKIEKKOA

Maaliskuun 6. päivän iltana kokoonnuttiin koululle nauttimaan täytekakkua juhlan kunniaksi. Länsi-Savokin saapui paikalle ja teki jutun lauantain 7.3. lehteen. Positiivisia asioita ei turhan paljon ole maakuntalehdestäkään saanut lukea viime aikoina, joten hienoa, kun Harjumaan iloinen asia ylitti uutiskynnyksen.

Samana iltana koululla oli myös Kansalaisopiston pajukurssi ja lasten ja isien kylien välinen jääkiekko-ottelu Pajula vastaan Saksa. Kaikille oli tarjolla kylätoimikunnan tarjoamat makkarat. Katso kuvat kuvagalleriasta perjantai-illalta 06.03.2009.
 

VAPAITA TONTTEJA LÖYTYY

Edelleen kyläkouluumme mahtuu lisää lapsia. Tontteja on myytävänä. Tule ja rakenna Harjumaahan talo perheellesi! Apua rakentamiseen saat kylältämme. Meillä on vireä ja yhteistyökykyinen kylä. Se on todistettavasti koettu jälleen tänä talvena.



 

FAKTAA KOULUSTAMME:

Harjumaan koulu on Mikkelin toiseksi vanhin koulu. Se toimii erittäin aktiivisen ja elinvoimaisen kylän sydämessä idyllisellä tontilla metsä- ja peltomaisemassa. Moni koululainen pääsee kouluun kävellen tai pyöräillen. Talvisaikaan koulumatka taittuu myös suksilla ja potkukelkalla. Kauempaa syrjäkyliltä koulubussi tai -taksi kuljettaa lapset.

Turvallinen kyläkoulumme on vanha ja perinteinen, missä opiskelee 40 oppilasta. Kolme luokanopettajaa sekä yhdistetty talonmies-keittäjä palvelee päivittäin lapsiamme. Erityisopettaja opettaa koulullamme kolmena päivänä ja englannin opettaja kahtena päivänä viikoittain. Koulukiusaaminen on vierasta. Välitunneilla kaikki touhuavat yhdessä yli luokkarajojen.

Kun Uno Cygnaeus jätti Suomen senaatille ehdotuksen kansakoulutoiminnan järjestämisestä Suomessa 1860, syntyi siitä kuuden vuoden päästä kansakouluasetus. Kansakoulujen perustamista hidasti vapaaehtoisuus ja katovuodet. Kuitenkin Mikkelin pitäjä jo parikymmentä vuotta myöhemmin perusti kyläkouluja. Toiseksi vanhimpana näistä perustettiin Harjumaan koulu vuonna 1881. Omaan koulurakennukseen koulu pääsi 1892. Kouluhallitus kiinnitti huomiota koulutalojen estetiikkaan ja siihen, että koulun tuli olla yksikerroksinen. Koululla tuli olla suojaisa piha ja puutarha. Koulumme toimii tänäkin päivänä tässä vanhassa ja perinteikkäässä, mutta varsin hyväkuntoisessa, osittain peruskorjatussa rakennuksessa.

Koululla on laajahko tontti, jossa on puutarha, metsää sekä suurehko piha-alue urheilukenttineen ja jääkiekkokaukaloineen.

Iltaisin koulu on aktiivikäytössä myös kylän aikuisväestöllä. Maanantai-iltaisin kokoontuu kaksi Kansalaisopiston jumpparyhmää ja keskiviikko-iltaisin on isien jääkiekkoillat. Kylän eri seurat ja yhdistykset pitävät kokouksia ja kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja iltoisin. Lapsille on 4H-kerho ja seurakunnan kerho. Koulun urheilukentällä on hyvä käydä pelaamassa jalkapalloa kesäaikana sekä talvella luistelemassa ja pelaamassa jääkiekkoa kaukalossa.